perjantai 29. toukokuuta 2015

Tutkijablogihaaste!



Tänään on viimeinen Tutki(ja) Bloggaa -kurssipäivä. Edellisellä kerralla esiteltiin omia blogeja ja tällä kerralla on tarkoitus käydä läpi itse valittua kehitystehtävää. Essi Varis toteutti omansa tekemällä tutkijablogihaasteen, ja minä päätin toteuttaa omani vastaamalla haasteeseen omassa blogissani.


Essin haaste:

1. Show us what you do! Try to capture your day's work in a photo. Explain if you like.
2. Three things you dislike about your work. Complain! For once. (But be nice.)
3. Workspace: what do you absolutely need to get into the zone?
4. Name a song that describes you as a researcher.
5. What got you into research/your field? Lifelong calling, sudden epiphany or chance?
6. List all the work-related books you're currently reading (or pretending to read).
7. Best conference ever (from your past or from the Ideal World)
8. Meanwhile in the alternative universe: If you didn't work on the field you are working on, what would you research instead?
9. Favorite academic journal (Why wouldn't you have one?)
10. Three things you love about your work. Because you do. You wouldn't be blogging about it if you didn't.

Also, remember to challenge other researchers to do the same! And leave a comment (with a link to your blog), if you're in!


1. Show us what you do! Try to capture your day's work in a photo. Explain if you like.
Ekaksi siis kuva! Tällä hetkellä aikaa ovat vieneet eniten sekä omaan tutkimukseeni liittyvän empiirisen aineiston käsittely, Academy of Management -konferenssin matkajärjestelyt ja Mikko Ketokiven "Organizational Design" -kurssi. 


Lukemista ja kirjoittamista, kirjoja ja artikkeleita, tulostettuna ja ruudulta, käsin ja koneella

2. Three things you dislike about your work. Complain! For once. (But be nice.)
Kolme asiaa joista en pidä työssäni... Tämä ei ole kovin yksinkertaista, koska näillä kolikoilla on aina kaksi puolta. Ekaksi; kaikki pitää tehdä itse - ja toisaalta juuri se on ihan parasta! Toiseksi; pitää tutustua todella moniin eri näkökulmiin ja pyrkiä ymmärtämään niitä - mikä on samalla myös osa homman ydintä, tässä ollaan aivan inhimillisyyden ja vuorovaikutuksen keskiössä. Ja kolmanneksi; homma ei etene, ellei ota itseään niskasta kiinni ja ryhdy - mikä on tämän bloginkin keskeinen kiinnostuksen kohde.

3. Workspace: what do you absolutely need to get into the zone?
Aamukahvi, tietokone, kynä, paperia. Printteri on tarpeellinen lisävaruste!

4. Name a song that describes you as a researcher.

5. What got you into research/your field? Lifelong calling, sudden epiphany or chance?
Kiinnostuksen yrittäjyyttä ja yrittämistä kohtaan olen saanut verenperintönä. Sama koskee todennäköisesti myös opiskelua ja tutkimista.

6. List all the work-related books you're currently reading (or pretending to read).
Yksi kirja on tällä hetkellä kesken: Kuvassakin näkyvä Willful Blindness. Pinossa on muutama "työliitännäinen" kirja.

7. Best conference ever (from your past or from the Ideal World)
Paras konferenssikokemukseni tähän mennessä on ollut Lyonissa pidetty Effectuation -konferenssi. Keskustelu oli avointa, ihmiset olivat helposti lähestyttäviä ja konferenssi tuntui teorian elämiseltä ja hengittämiseltä.

8. Meanwhile in the alternative universe: If you didn't work on the field you are working on, what would you research instead?

Hmm... luulen, että tutkisin jotakin urheiluliitännäistä aihetta - urheilujoukkueen dynamiikkaa, valmentajan ja joukkueen välistä dynamiikkaa, urheiluväkivaltaa tai muuta sellaista.


9. Favorite academic journal (Why wouldn't you have one?)
Lempilehteni on Journal of Business Venturing. Toivottavasti saan joku päivä jonkun artikkelin julkaistua siellä.


10. Three things you love about your work. Because you do. You wouldn't be blogging about it if you didn't.
Ensiksikin saa oppia uutta koko ajan. Toiseksi; pääsee vuorovaikuttamaan erilaisten ihmisten kanssa eri kielillä. Kolmanneksi; pääsee tutustumaan uusiin paikkoihin ja saa jännittäviä kokemuksia työn puolesta erilaisilla matkoilla.



Kopioitu Essin Blogista

Näin ollen haastan sekä muut kurssilaiset että myös Essi Variksen itsensä vastaamaan haasteeseen!





maanantai 4. toukokuuta 2015

Teoria elämästä?

Kun olosuhteet ovat riittävät, vuorovaikutus vie eteenpäin


Effektuaatio on riittävien olosuhteiden teoria. Sen mukaan ei tarvitse suunnitella olosuhteita ja hankkia tiettyjä resursseja asioiden viemiseksi eteenpäin. Se riittää mitä itsellä on. Effektuaatioteorian ainoa ihmisen käyttäytymiseen liittyvä perusolettamus on, että ihmiset itse asiassa toimivat. Tekevät jotakin saadakseen vietyä asiaansa eteenpäin. Yhteistyö ja ajatuksista puhuminen aloitetaan heti kun on orastava ajatus jostakin itselle tärkeästä.

Effectuation ei niinkään selitä sitä kuinka jotakin tehdään. Se selittää kuinka huomatessasi jotakin, toimit sen vaatimalla tavalla. Se on enemmän kuin mahdollisuuden huomaamista, se on mahdollisuuteen tarttumista ja sen viemistä eteenpäin. Mahdollisuuden rakentamista.
Academy of Management -yhteisön yrittäjyyden osasto aloitti uudenlaisen webinaarin ja vapun aattona heiltä tuli ensimmäinen lähetys, jossa keskusteltiin Effectuation -teorian kehittäjän Saras D. Sarasvathyn kanssa.


Ensimmäisiä asioita, joita Clay Dibrell kyselee Sarasvathylta, on kuinka hän sai ahaa-elämyksensä Effectuation -teorian kehittämisessä. Sarasvathy mainitsee intensiivisen haastattelujen kuuntelun lisäksi pitkät kävelylenkit. Hän mainitsee, että vaikka ahaa-elämykset ovatkin tärkeitä ja muistiin jääviä, todellisten, mullistavien teorioiden kehittäminen vaatii kuitenkin systemaattista työskentelyä; lukemista ja kirjoittamista. Etuna on jos nauttii saman asian uudelleen kirjoittamisesta - se kuitenkin kuuluu olennaisena osana artikkelikirjoittamiseen. Joko omasta aloitteesta, tai esimerkiksi akateemisten vertaisarvioitujen lehtien ja/ tai muiden ystävällisten kommenttien antajien toimesta.



Omistajuutta omasta elämästä


Siinä missä effektuaation logiikka on yrittäjistä löydetty toiminnan logiikka, on sitä hyödynnetty myös muualla. Viimeisimmäksi Sarasvathy mainitsee, että on tietoinen sitä hyödynnetyn elämän kuvaamisessa "effectual life", opettamisen menetelmänä, sekä sotaneuvotteluissa. Hän sanoo myös, että effectuation on ikään kuin optimismiteoria, keskittyen siihen kuinka voi keskittyä omistamaan oman elämänsä. Sitä voidaan siis ajatella myös tulevaisuuden rakentamisen taitona.

Sarasvathy kehottaa myös pitämään mielessä, että ihmisyksilöt ovat merkityksellisiä, huolimatta siitä mitä muut heistä sanovat. Yleinen mielipide voi olla joskus jotakin muuta kuin sinun oma tulkintasi.

"Talk to people and you will be surprised."